Cinemare on vuodesta 2005 joensuulaisia kauhu- ja roskaelokuvien ystäviä yhteen koonnut elokuvafestivaali. Cinemare järjestetään 25. – 26. päivä marraskuuta Kino Tapiossa, jossa elokuvia on mahdollista katsoa läpi yön aina aamuun saakka. Pohjois-Karjalan elokuvayhdityksen elokuvasihteeri Jarkko Kuittinen ennätti vastaamaan muutamaan kysymykseen.

1. Cinemarea on järjestetty 12 vuoden ajan. Millainen porukka festivaalia järjestää ja mikä oli alunperin lähtötilanne, jonka innoittamana festivaali on perustettu?

Pohjois-Karjalan elokuvayhdistys on virallinen järjestäjätaho ja minä vastaan suurimmaksi osaksi järjestelyistä, Jussi Santaniemi (Monarkia Graphics) vastaa visuaalisesta ilmeestä. Muutamia vapaaehtoisia on myös mukana. Festari lähti aikoinaan siitä, että olin käynyt 18-vuotiaasta lähtien kahdesti vuodessa Night Visions -festarilla ja mietin, että toimisikohan vastaava konsepti Joensuussakin. Samoihin aikoihin vuoden 2004 tienoilla oltiin rakentamassa uutta Elokuvateatterikeskus Tapiota ja AMK:lla oli meneillään ”Digitaalisen elokuvateatterin kehittämisprojekti”, jonka vetäjät kiinnostuivat ideastani. Projektipäällikkönä oli silloin Tero Koistinen, joka on nykyään Suomen Filmikamarin toimitusjohtaja. Projektin kautta tapahtumalle saatiin alussa rahoitusta ja osaavia tekijöitä. Ensimmäisestä Cinemaresta lähtien katsojaluvut olivat hyviä, joten tapahtuma lähti suhteellisen vaivattomasti rullaamaan.
2. Miten Cinemaren profiili muuttunut vuosien varrella? Profiili ei ole muuttunut juuri lainkaan, samalla hyväksi havaitulla linjalla mennään. Vanhoja elokuvia on ehkä hieman vähemmän kuin alkuvuosina. Suurta kasvua ei ole luvassa, tapahtuma on mielestäni aika sopiva Joensuun kokoiselle kaupungille. Joensuun kaupunki on ollut alusta lähtien tärkeässä roolissa, kun Cinemarelle on myönnetty kulttuuriavustuksia.

3. Millaisella linjalla festareille valitaan elokuvat? Kuinka paljon yhteistyökumppani Night Visionin vuosittainen valikoima vaikuttaa Cinemaren kattaukseen?
Elokuvia pyritään valitsemaan siten, että mukana on sopivassa suhteessa vakavampaa menoa ja hauskempia pläjäyksiä. Ja vanhoja elokuvia täytyy myös olla, vaikka ne eivät vedäkään niin paljon yleisöä kuin uutuudet, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Ohjelma pyritään rakentamaan sillä tavalla, että jos vanhat elokuvat eivät kiinnosta, niin yön aikana pystyisi valitsemaan mahdollisimman monta uutuutta. Night Visions on tärkeä yhteistyökumppani ja he tekevät hienoa työtä, kun hoitavat elokuvia myös oman festivaalinsa ulkopuolelle nähtäväksi. Cinemaren alkuvuosina lähes kaikki elokuvat tulivat Night Visionsin kautta. Elokuvia hankitaan yhteistyössä myös esim. Cinemadrome ja Iik! -festivaalien kanssa.
4. Tänäkin vuonna Cinemaressa on tarjolla sekä niin klassikoita että tuoreempia elokuvia. Etukäteen suurimman huomion on kerännyt Dario Argenton Suspiria, josta tarjolla oleva versio on 4K-restauroitu. Mitä muita elokuvia nostaisit tärpiksi Tägin lukijoille?
Toki 2000-luvun suurin kulttiklassikko The Room, joka sopii myös sellaisille, jotka eivät ole ollenkaan kiinnostuneita kauhuelokuvista. The Room näytetään todennäköisesti jatkossa joka vuosi, jos yleisöä riittää. Texas Chainsaw Massacre -sarjan uutuus Leatherface pitää toki myös nostaa, koska siinä on paikallisen Tapio Liukkosen tekemät foley-äänet (Tapio lupasi tuoda näytökseen jotain extraa!). Filmiltä esitettävät klassikot ovat aina hienoja elämyksiä, ja erityisesti alkuperäinen Romeron Dawn of the Dead on mahtavaa näyttää Joensuussa filmiltä, tästä on tullut aikoinaan haaveiltua. Ja Army of Darkness toki myös. Niin ja uusista vielä The Killing of a Sacred Deer on vuoden kipein elokuva. Taisinkin nostaa jo melkein kaikki elokuvat.
5. Jos tämän vuoden elokuvat jätetään huomioimatta, mikä on kaikkein näiden vuosien varrelta oma suosikki Cinemaren ohjelmistosta?
Pakko valita vähintään kaksi, klassikkopuolelta tuli ensimmäisenä mieleen Maniac (William Lustig, 1980) ja uusista elokuvista tajuttoman kova mestariteos The Guest (Adam Wingard, 2014).
Ville Oinonen